Timo Lampinen Pitkien kehityskulkujen valoa

Paikallinen sopiminen voitonjaosta ja työehdoista

 

- Joustoa ja yritteliäisyyttä työelämään, nro 1


Iso osa työnantajista, työnantajaliitoista ja ehkä myös työntekijöistä kokee valtakunnalliset, yleissitovat työehtosopimukset liian jäykiksi.

Yrityksen kilpailukyvyn ja työllistämismahdollisuuksien kannalta olisi hyvä, jos voisi sopia esimerkiksi palkkojen alentamisesta ainakin määräaikaisesti ja etenkin, kun yrityksellä menee tilapäisesti huonosti. Tietenkin voi olla tarpeita sopia toisin kuin työehtosopimus määrää monesta muustakin syystä.

Nykyajan suomalaisilla on varsin korkea koulutustaso ja lähes kaikilla työpaikoilla on työntekijöitä, joilla on suomalaisten vilkkaan järjestöharrastuksen pohjalta neuvottelukokemustakin. Kykyä ja taitoa aikuismaiseen vuorovaikutukseen ja sopimiseen voi siis olettaa olevan riittävästi, jos sopia halutaan.

Miksi ei voitaisi edes kokeilla, että yksityisoikeudellinen työnantaja ja työntekijät voivat sopia mistä tahansa työehtosopimuksen piiriin kuuluvista asioista toisin kuin työehtosopimus määrää? Siis kunhan vain toimitaan muutoin lain mukaisesti.

Kokeilu voisi olla aluksi  määräaikainen, vähintään  3-10 vuotta.

Asettaisin kokeiluille vain yhden pakollisen ehdon, muuten luottaisin osapuolten viisauteen. Tietenkin joistakin teknisistä seikoista pitäisi ehkä säätää jopa lailla, mutta niiden pohdinta ei ole tässä tarpeen.

Tämä yksi pakollinen ehto on, että yrityksen jaettavasta voitosta jaetaan 20-80 prosenttia työntekijöille. Prosenttimäärän voisi sopia paikallisesti ja riippuen lähinnä siitä, miten isoja joustoja työntekijöiltä halutaan.

Mikään ei tietenkään estä yrityksiä jakamasta aivan oma-aloitteisesti kohtuullista osaa (esim. 50 %) jaettavasta voitosta työntekijöille. Samalla poistuisi tarve mutkikkaammilta tulospalkkiosysteemeiltä ja niitä kauppaavilta konsulenteilta.

Voiton reilu jakaminen lisäisi työntekijöiden intoa edistää yrityksen menestystä. Voi olettaa, että tällainen voiton jakaminen lisäisi huomattavasti yrityksen kilpailukykyä ja siten myös omistajien saaman voiton absoluuttista määrää  huomattavasti pitkällä tähtäimellä.

Voiton tai saaliin melko tasainen jako koko ryhmän kesken sopii erittäin hyvin suomalaiseen perinteeseen. Olemme täällä sirkumpolaarisella alueella siirtyneet muuhun maailmaan verrattuna varsin äskettäin kalastus-, keräily- ja metsästyskulttuurista lyhyehkön peltoviljelysvaiheen jälkeen sähkön aikakauteen. Molemmille ensiksi mainituille vaiheille lienee ollut ominaista työn hedelmien hyvin tasainen jako työhön osallistuvien kesken, välittömään elannon hankintaan osallistumattomiakaan unohtamatta.

Suosittelen lisäksi, että työntekijöille tuleva osuus voitosta jaetaan yksinomaan tehtyjen tuntien suhteessa, kiinnittämättä huomiota palkkatasoon. Luulen, että vain tunteihin perustuva jakotapa olisi omiaan innostamaan myös nuorimpia ja pienipalkkaisimpia työntekijöitä osallistumaan työpaikan toiminnan parantamiseen. Tuollaista menettelyä voisi varmaan pitää myös eriarvoisuutta enemmän vähentävänä kuin mallia, jossa voitto jaetaan palkkasummien suhteessa.

Valtiovalta voisi tukea kokeilua esim. siten, että se osa tällaisesta voitonjaosta, joka on esimerkiksi alle 30 prosenttia varsinaisesta palkasta vuositasolla katsotaan pääomatuloksi eli siitä ei tarvitse maksaa työnantajamaksuja. Vaihtoehtoisesti voitaisiin toimia niin, että työntekijöille jaettavasta summasta maksetaan myös työnantajamaksut.

Vastaväitteenä joku voi esittää, että laki tai osakeyhtiöissä yhtiöjärjestys ei mahdollista tällaista voitonjakoa. Vastaaminen tähän on helppoa. Jos halutaan joustoja ja sen myötä koko Suomelle taloudellista menestystä, niin lakeja ja yhtiöjärjestyksiä voidaan myös muuttaa.

Tarjoan tätä ehdotustani listoille, joista etsitään keinoja saada Suomi nousuun. Luonnollisesti myös tulevan hallituksen tekeillä olevaan ohjelmaan.

**

Huomaa myös toinen kirjoitukseni, joka käsittelee ensisijassa palkkahaitarin kaventamisen hyötyjä, mutta osin myös paikallista sopimista.

**

Tässä on linkki kaikkien kirjoitelmieni luetteloon.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Kyllä yrityksen ensisijainen tehtävä on tuottaa voittoa omistajalleen ja toiseksi turvata investoinneilla toiminnan jatkuvuus. Vain työllistävä ja voittoa tuottava yritys on terveellä pohjalla. Voitonjakoon ja bonuksiin työntekijöille voi keskittyä sen jälkeen, kun yritys on vakaalla pohjalla ja bonuksia sekä erilaisia kehittämispalkkioita voidaan jakaa jossain suhteessa toiminnan tuloksellisuuteen.

Kysymys on kannustinjärjestelmästä. Eivät voitot voi niin suuria olla, että niiden mihinkään perustumaton jako jotakin edistäisi. Työllistävä ja työehtoja noudattava työpaikka on työntekijälle jo voitto sinällään.

Käyttäjän timotlampinen kuva
Timo Lampinen

Kiitos! Oikein asiallinen ja fiksu ensimmäinen kommentti. Minä silti aivan tosissani pidän vakavan harkinnan arvoisena mahdollisuutena ja jopa todennäköisenä, että tuo yrityksen ensisijainen tehtävä eli tuottaa voittoa omistajalleen, toteutuisi monessa tapauksessa paremmin eli runsaammin, jos omistaja jakaisi kohtuullisen osan voitosta kaikille työntekijöille. Eli voiton jakaminen tällä tavalla voisi tuoda erittäin isön edun sekä silloin kuin halutaan päästä aivan erityisen hyvään tulokseen että silloin kun halutaan selvitä erityisen pahasta kriisistä parhaalla mahdollisella tavalla. Tällainen käytäntö voisi myös houkutella erinomaisia työntekijöitä paremmin yrityksen palvelukseen. En pakottaisi, mutta suositeleen kokeilemaan ennakkoluulottomasti.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Yrityksen voi perustaa tai sen voi muuttaa toimimaan osuuskuntana, jolloin osakkaat ovat panoksensa suuruisessa suhteessa vastuussa niin voitoista kuin tappioista. Voiton jaosta suhteessa investointeihin voitaisiin myös päättää yhdessä. Uskon, että osakkaat tajuavat hyvin sen, ettei ole järkevää syödä voittoja saman tien.

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

Eikö voitaisi saman tien yksityisoikeutta käyttäen toimia niin, että kansalainen voisi poiketa muistakin lakiin perustuvista asioista? Joustavuus pitäisi olla avain sana. Kyllä viisas kansalainen tietää miten, moraalisesti ja taloudellisesti on elää oikein tässä nykyisin niin joustamattomassa kaiken kattaviin kieltoihin perustuvassa eurosuomalaisessa yhteiskunnassa. Heh.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Antakaa se perustulo,niin voidaan kokeilla tottakai tuollaistakin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset