Timo Lampinen Pitkien kehityskulkujen valoa

Neuvo puolueille, jotka haluavat pysyvästi kahden suurimman joukkoon, osa I

Moni meistä arvoliberaaleistakin näyttää sekoittavan puurot ja vellit keskenään.

Toimittaja Sanna Ukkola teki mielestäni niin tässä 21.4.2015 julkaistussa kirjoituksessaan.

On aivan selvää, että liberaalit arvot valtaavat alaa suomalaisten enemmistön keskuudessa puolueiden myötä- tai vastamielisyydestä riippumatta.  Liberaali suhtautuminen arvoihin on aineellisen hyvinvoinnin lisääntymiseen liittyvä, ilmeisen vääjäämätön kehityssuunta.

On perusteetonta pelotella ihmisiä sillä, että mikään kuviteltavissa oleva suomalainen hallitus yrittäisi kiristää esimerkiksi abortin edellytyksiä tai peräyttää avioliittolain tuoreen muutoksen.

Jokaisen isoksi yleispuolueeksi pyrkivän puolueen pitää ymmärtää toimia kuten Kansallinen kokoomuspuolue on toiminut jo vuosikymmeniä. Katon pitää pitää tämän kaltaisissa (ei-taloudellisissa) arvoasioissa olla korkealla ja seinien leveällä.

Menestystä ja valtaa tosissaan tavoittelevaan yleispuolueeseen pitää mahtua sekä arvoliberaalien sekä arvokonservatiivien, joiden etua puolue muutoin, erityisesti talouteen liittyvissä asioissa ajaa.

Tätä viisautta eivät ole ymmärtäneet esimerkiksi Vihreän puolueen edustajat, jotka ovat ehkä tietoisesti valinneet pikkupuolueen roolin, koska torjuvat jyrkällä, jopa suvaitsemattomalla arvoliberaalisuudellaan esimerkiksi ympäristönsuojelua tärkeänä pitävät arvokonservatiivit kannattajakunnastaan.

Jopa yleisesti ottaen varsin arvokonservatiivisella Keskustapuolueella on pienehkö arvoliberaalisiipi (esim. Antti Kaikkonen), joka on saanut siellä olla ilman mitään vainotoimia puoluejohdon suunnalta.

Keskustapuolueen suuren enemmistön puoluekantaan kytkeytynyt arvokonservatiivisuus on kuitenkin iso este jatkuvasti määräänsä lisäävien arvoliberaalien keskustalaistumiselle. Samoin vaikuttaa myös keskustalaisten piirissä vaikuttava, heille itselleenkin perimmiltään vahingollinen, mutta lyhyellä tähtäimellä kannatusta jopa roimasti lisäävä kaupungistumisvastaisuus.Tästä pitänee kirjoittaa erikseen.

Jopa perussuomalaisilla on riveissään kansanedustaja Arja Juvonen, joka uskalsi äänestää toisin kuin Soini määräsi avioliittolaista äänestettäessä. Hänkään ei ole puolueessaan joutunut vainon kohteeksi ja pääsi uuteenkin eduskuntaan.

Tämä kirjoitus on ilmainen, mutta tehokas neuvo ainakin sosiaalidemokraateille, keskustalaisille, vihreille sekä perussuomalaisille puolueensa kannatuksen nostamiseksi pysyvästi kärkisijoille.

Tietysti ainakin kaksi muuta seikkaa pitäisi myös ottaa huomioon, mutta nyt antamani neuvon noudattaminen on kuitenkin yksi kolmesta välttämättömästä ehdosta. Kahteen muuhun välttämättömään ehtoon palannen myöhemmin.

***

Tässä on linkki kaikkien kirjoitelmieni luetteloon.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Pekka Pylkkönen

Ylipäätään mitä vähemmän eduskunnassa keskustellaan sen kaltaisista asioista kuin onko homoseksuaalisuus oikein vai väärin sen parempi. Ihmiset tekevät näissä asioissa valintansa itse eivätkä aiheuta sillä haittaa muille. Eikä ihmisten seksuaalisuutta myöskään muuteta millään lailla vaikka joku edustaja voisi niin toivoakin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset