Timo Lampinen Pitkien kehityskulkujen valoa

Miten autojen yhteiskäyttö toteutuisi, jos on toteutuakseen?

Yle on uutisoinut tänä vuonna kahdesta kiinnostavasta autojen yhteiskäyttöön tähtäävästä kokeilusta. Toisaalta Helsingin seudun liikenteen ja Maas Global Oy:n kokeilusta sekä Tuup Oy:n halpataksikokeilusta.

 

Tavoite on jo monella tapaa tärkeä ja järkevä, sillä henkilöautot ovat keskimäärin yli 95 prosenttia vuoden tunneista käyttämättä. Käytettäessäkin keskimääräinen kuormitus on vain vähän yli yksi henkilö per auto. Lähes käyttöä vailla olevien autojen säilyttäminen vie myös paljon tilaa, etenkin kaupungeissa. Eikä pidä unohtaa ilmastovaikutuksia eikä kotitalouksille koituvia säästöjäkään.

 

Jakamistalouden historiaa katsoen tavoite on kuitenkin hyvin haasteellinen. Viittaan esimerkiksi 1920-luvun terävimpien naisasianaisten tavoitteeseen korvata kotitalouksien keittiöt joko työläisnaisten ideoimilla keskuskeittoloilla tai sivistyneen luokan naisten ideoimilla kerrostalokohtaisilla keskuskeittöillä. Molempia myös kokeiltiin esimerkiksi Helsingissä.

 

Loppujen lopuksi molempien ideoiden havitteleman kotitaloustyön helpottumisen suuntaan edettiin pitkä askel täysin toisella tavalla kuin esimerkiksi Tyyni Tuulio ja Miina Sillanpää olivat ajatelleet eikä säästyjä tullut keittiöiden lukumäärän vähenemisestä. Helpottuminen tapahtui esim. ruokatehtaiden, sähkön, kylmäketjun, einesten,  kotitalouden keittiöiden koneistamisen sekä työpaikka- ja kouluruokailun avulla.

 

Keittiöesimerkin inspiroimana ennustan, että autojen laajan tai jopa pääsääntöisen yhteiskäytön välttämättömiä ehtoja ovat autojen muuttuminen sähköllä toimiviksi ja nimenomaan ihmiskuljettajan tarpeen poistuminen. Vasta tämä jo näköpiirissä oleva jälkimmäinen ominaisuus tekee  yhteiskäytön niin vaivattomaksi ja huokeaksi että se lisääntyy merkittävästi. Lisäksi vasta tämä auton itseajavuus tekee riittävän helpoksi vuokrata (vielä ainakin alkuvaiheessa) yksityisomistuksessa olevat autot yhteiskäyttöön kun omistaja ei itse sitä tarvitse.

 

Yhteiskunta ja muut toimijat voivat edistää  henkilöautojen yhteiskäytön yleistymistä sekä asiaa liittyvää yleistä etua tehokkaasti ainakin siten, että sähköautojen latausstandardeja muutetaan jo nyt sellaisiksi että autot voivat jatkossa telakoitua ladattavaksi ilman ihmisen apua. Nyt näin ei ole.

 

***

Hinnoittelun pitänee suosia terveiden ihmisten pyöräilyä ja kävelyä sekä joukkoliikenteen käyttöä henkilöauton käyttämisen sijasta erityisesti huippukysynnän aikana. Henkilöauton käyttämisen pitää olla kalliimpaa ruuhka-aikana (ainakin ruuhkan suuntaan kuljettaessa, vastaan kuljettaessa kenties paljonkin halvemmalla?) sekä vielä selvästi kalliimpaa jos käyttäjä haluaa käyttää henkilöautoa ruuhka-aikana yksin, ilman että auto saa hissin tavoin poimia mukaan muita samaan suuntaan meneviä. Toisaalta henkilöauton käyttämisen pitäisi olla merkittävästi halvempaa kilometriä kohden ruuhka-ajan ulkopuolella kuin nyt.

Joka tapauksessa näyttää hyvin ilmeiseltä, että jo henkilöautojen määrällinen tarve nykyiseen verrattuna helposti ainakin puolittuu jos lähtökohtana pidetään nykyistä ruuhka-ajan huipputarvetta.  Muutos tarkoittaisi huikeita säästöjä kotitalouksille ja koko kansantaloudelle ja palvelutaso olisi jopa parempi kuin nyt.  Säästyisi rahaa jota voitaisiin käyttää paljon hyödyllisemmin johonkin muuhun. Muutos edellyttää tietenkin myös tietotekniikan tehokasta ja yhteensopivaa hyödyntämistä. 

Mielenkiintoinen havainto on myös se, että henkilöautojen tehokkaan yhteiskäytön järjestäminen tietotekniikan ja järkevien hinnoittelukäytäntöjen tuella merkitsee samalla myös ruuhkaongelmien tehokasta vähentämistä. Eli hinnoittelu voisi järkevästi päätellen sisältää myös ruuhkia vähentävät julkiset maksut tai päinvastoin.

Epäilen aika tavalla voittoa tavoittelevien yksityisten yritysten kykyä toimia kansanterveyden ja yhteiskäytön kannalta parhaina mahdollisina kuluttajahinnoista (eli tosiasiassa myös "ruuhkamaksuista") päättävänä tahona/kokonaispalvelun tilaajana/tuottajana, sillä järkevä tavoite on vähentää enemmän maksavien palvelujen käyttöä sekä myös tavoitella liikenneverkon tasaisempaa kuormitusta, ei tuottaa voittoa omistajille. Yksityinen omistaminen voi silti sopia  erinomaisesti joihinkin yhteiskäyttöjärjestelmän osiin.

(Kirjoitukseen nn tehty pieniä muutoksia 22.8.2017.)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Miten autojen yhteiskäyttö toteutuisi, jos on toteutuakseen?''

Keskusta kompastui kaljapullon korkkiin. Miten he voisivat autoista mitään ymmärtää?

Toimituksen poiminnat