Timo Lampinen Pitkien kehityskulkujen valoa

Tarkistuslista yhteiskunnallisten kehittämisehdotusten laadun arvioitiin

Fysiikan nobelisti Enrico Fermi ansioitui poikkeuksellisesti sekä teoreettisessa että kokeellisessa tutkimuksessa. Hän korosti tavallistakin selkeämmin teorian ja kokeiden sekä niiden yhteensopivuuden tärkeyttä.

Yhteiskunnallisessa kehittämisessä on kuitenkin Fermin neuvoa ajatellen ongelmana, että kokeita on usein vaikea, hidas tai eettisesti jopa sopimatonta tehdä. Kehittämisehdotukset perustuvat käytännössä usein vain teoreettiseen - eli kirjoituspöydän ääressä tehtyyn - tutkimukseen, jos edes sellaiseen.

Jopa virheellisten, jo toteutettujen ehdotusten räikeätäkin järjenvastaisuutta voi olla myös vaikea havaita, koska me ihmiset olemme hyvin joustavia ja meillä on vahva taipumus uskoa ryhmänä myös epätotuuksia.

Tarjoan oheista listaa kehittämisehdotusten laadun arvioinnin avuksi, olivat ehdottajat sitten tutkijoita, poliitikkoja tai muita kansalaisia.  Lista sopii mielestäni tutkijoiden, tieteen rahoittajien, poliitikkojen, kansalaisten ja erityisen hyvin myös toimittajien työkaluksi. Myös silloin kun vaalit eivät ole tulollaan.

Toivon myös, että lista osaltaan tukee Helsingin Yliopiston #siksitiede -kampanjaa edistämällä yhteiskunnallisesti vaikuttavaksi tarkoitetun tutkimuksen laadun varmistumista.

Linkitän listan perään raportit kokeellisesta sekä teoreettisesta tutkimuksesta, joihin lista perustuu.

Tummennetut ovat kysymyksiä, jotka olen itse kokenut käytännössä erityisen hyödyllisiksi.

 

Tarkistuslista / yhteiskunnallisten kehittämisehdotusten laatu, versio 1.02 (5.12.2018)

  1. Ehdotus perustuu ilmeisen järkiperäiseen analyysiin (analyysi tarkoittaa tässä samaa kuin tilannearvio tai diagnoosi)

  2. Analyysi perustuu tutkimustietoon

  3. Analyysiä tehdessä on otettu huomioon nykytila

  4. Analyysiä tehdessä on otettu huomioon pitkä kehityskulku eli miten nykytilaan on päädytty

  5. Analyysia tehdessä tarkasteltu kehityskulku ulottuu selvästi hyvinvointiyhteiskunnan syntyä edeltävään aikaan eli ainakin 200 vuotta taaksepäin, mieluummin muutama tuhat vuotta taaksepäin

  6. Analyysiä tehdessä on otettu huomioon sen yhteensopivuus biologisen tiedon kanssa. (Melko pitkälle samaa asiaa kuin kohdassa 4, mutta ei aivan.)

  7. Analyysiä tehdessä on otettu huomioon miten ehdotuksen toteuttaminen todennäköisesti vaikuttaisi kymmenien vuosien päästä, jos sitä ei ole ehdotettu selvästi määräaikaiseksi toimenpiteeksi

  8. Analyysiä tehdessä on otettu huomioon miten ja millä teholla mahdolliset ehdotuksen kaltaiset toimenpiteet ovat vaikuttaneet aikaisemmin

  9. Analyysiä tehdessä on tunnistettu yksi tai useampi jaettu mutta harhainen uskomus, joka estää enemmistöä näkemästä järkiperäistä analyysiä

  10. Analyysiä tehdessä on tunnistettu myös vaihtoehtoisia, virheellisiä, selvästi lyhyempien kehityskulkujen tarkasteluun tai täysin erilaiseen lähestymistapaan perustuvia analyysejä

  11. Kohderyhmän enemmistö on eri mieltä analyysin oikeellisuudesta ainakin aluksi

  12. Ehdotus ei sisällä pysyvää kustannusten lisäystä yhteiskunnan maksettavaksi

  13. Ehdotus tuottaa varsin nopeasti säästöjä julkiselle taloudelle

  14. Ehdotus tuottaa säästöjä kotitalouksille

  15. Mahdollinen lisäkustannus on esitetty selkeästi, esim vuositason kustannuksena

  16. Ehdotus ei sisällä korjauskeinona toivetta tai suositusta asenteen tai asenteiden muuttamiseksi (koska ovat erityisen tehottomia)

  17. Ehdotus sisältää ehdotuksen prosessin/työnjaon/yhteistyön pysyvästä muuttamisesta

  18. Ehdotus saa osakseen tiukkaa vastustusta ainakin ennakolta

  19. Ehdotus sisältää toimenpide-ehdotuksen joka aiheuttaa suuressa osassa asianosaisissa tunneperäistä vastustusta, koska se näyttää lyhyellä tähtäimellä heidän etujensa vastaiselta

  20. Ehdotus sisältää toimenpide-ehdotuksen, joka on ristiriidassa ainakin yhden vallitsevan, harhaisen, jaetun uskomuksen kanssa

  21. Ehdotus ei ole kohderyhmän enemmistön etukäteiskyselyissä ilmaisemien toiveiden tai suosituimpien ratkaisuehtotusten mukainen

  22. Ehdotuksen ajajilla on esittää harkittavaksi ainakin muutama muu, mutta heikkotehoisempi vaihtoehto

  23. Ehdotuksen ajajilla on esittää myös keino tai keinoja, joilla voidaan tilapäisesti lievittää ratkaistavaa ongelmaa, mutta ei rajoittaa tai ratkaista sitä pysyvästi (resurssit eivät välttämättä edes riitä heti pysyvään ratkaisuun)

  24. Ehdotuksen ajajilla on esittää keinoja, joilla voidaan vaikeuttaa ongelmaa entisestään (tämä ja pari edellistä testaavat myös että onko asiaa pohdittu tarpeeksi syvällisesti)

  25. Analyysissa ja tai ehdotuksessa on hyödynnetty jollakin perusteltavissa olevalla tavalla 20/80-sääntöä, sillä tehokkaassa kehittämisessä on yleensä jokin, yleensä isoin osa-alue, jonka ratkaisu pyyhkäisee oheisvaikutuksenaan usein kokonaan tai lähes olemattomiin vähäisemmät ongelmat 

  26. Ehdotuksessa toimenpiteiksi on ajateltu niiden keskinäistä tärkeysjärjestystä, sillä osa (vähäisiltäkin näyttävistä) toimenpiteistä voi olla välttämättömiä ehtoja joidenkin toisten toteutumiselle. Toimenpiteissä voi olla tärkeällä sijalla myös jonkin vallitsevan virheellisen, jaetun uskomuksen "murtaminen".

  27. Ehdotus ratkaisee/vaikuttaa tehokkaasti useihin hyvinkin erilaisilta vaikuttaviin ongelmiin tai kehittämistarpeisiin, ei vain siihen mikä on ollut lähtökohtana 

Jos vastaus tarkistuslistan useisiin kysymyksiin on “kyllä”, niin on melko todennäköistä että kehittämisehdotus on ainakin vakavan harkinnan arvoinen. Jos “ei” tai “en tiedä” vastauksia on runsaasti, niin kannattaa pyytää ehdotuksen tekijältä ja sen aktiivisilta ajajilta tarkennuksia ja lisätietoja. 

Kommentit sekä ehdotukset listan jalostamiseksi ovat tervetulleita.

 

**

Tutkimuksia, kirjallisuutta ja kirjoituksia listan tueksi

 

Harari Yuval Noel: 21 oppituntia maailman tilasta. Bazar 2018.

-Hyvä lukea ainakin jaettuja uskomuksia käsittelevät kohdat

 

Merkittävä parannus yllättää usein asiantuntijatkin  (6.1.2014)

-Esittelee tieteelliseen lähestymistapaan perustuvan kokeellisen tutkimuksen, joka tehtiin onnistuneesti jo 1980-luvun lopulla. Vastaavantapaisia onnistuneita kokeita on todennäköisesti ollut enemmänkin. Suosituslistan useimmat kohdat perustuvat juuri tämän onnistuneen tutkimuksen opetuksiin.

 

Vapauden tavoittelua suotuisan muutoksen uhkaamana. Äidin toimenkuva vuosien 1920-1929 Suomen Naisessa ja Toverittaressa. Helsingin yliopisto, poliittinen historia, pro gradu, 2006.

-Kirjoituspöytätutkimus joka osoitti, että 1900-luvun alkupuolellla esim. tutkijat ja naisasianaiset olivat vallitsevien uskomusten sekä luulojen vietävinä tieteen ja järjen sijasta, kun oli kyse hyvinvoinnin kasvun aiheuttamista monimutkaisista ongelmista.

 

Miksi Petteri Orpo, Antti Rinne ja Annika Saarikko toimivat epäaikuismaisesti? (26.11.2018)

-Kirjoitus jossa esitetään aika vahvoin perustein että pääministerikandidaatit eivät suhtaudu yhteiskunnallisiin kehittämisehdotuksiin riittävän kriittisesti ja että suurin vastuu ilmiöstä näyttäisi olevan yhteiskuntatieteen (vast.) tutkijoilla.

 

Nopea vahvistus yhteiskuntatieteiden retuperällä olosta! (27.11.2018)

-Yksi perusteltu esimerkki siitä, että arvostetuillakaan alan tutkijoilla ei ole vielä “homma hanskassa”. Toki hyvä todeta, että tässä esimerkkinä käytetty tutkija yleisesti ottaen tekee havaintojeni mukaan hyvinkin korkeatasoista tutkimusta/antaa sellaiseen perustuvia järkiperäisiä suosituksia.

 

Kysely: Suomalainen ei uskalla hankkia lapsia koska työelämä on turvatonta (10.12.2018)

-Toinen esimerkki että tutkijoilla ei ole "hommat hanskassa". Se että joku viestintätoimisto tekee vilpittömin mielin hassuja ja olennaisesti harhaisia kyselyjä ei skandaali, mutta se että THL:n tutkimusprofessori sellaisia voimakkaasti myötäilee alkaa jo lähennellä sitä. Työelämän varmuus sekä joustavuus ovat olennaisesti lisääntyneet, myös tehokkaan ehkäisyn olemassaolon aikana!

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän ialybr kuva
Juhani Heiska

Tuli mieleen tuosta tarkistuslistatermistä teoria psyykkisen pahoinvoinnin, psyykkisen häiriön ja negatiivisen poikkeavuuden häiriöiden syistä (7x4-kenttä-teoria). Nämä syyt nimittäin jäsentyvät 28:aan pääluokkaan. Se tarkistuslista sisältää samantapaisia kohtia kuin tässä blogissa esitetty. Kun muuttelin tämän listan esitysjärjestystä, niin se alkoi selvemmin muistuttaa 7x4-kenttää ja siitä tuli allaolevan kaltainen. Siis muutamia kohtia tästä listasta puuttuisi. Oisko siis minun listastani tähän joku riemu? Sitä voi syynätä osoitteessa www.juhaniheiska.com.
1. Ehdotus saa osakseen tiukkaa vastustusta ainakin ennakolta.
2. Analyysiä tehdessä on otettu huomioon sen yhteensopivuus biologisen tiedon kanssa. (Melko pitkälle samaa asiaa kuin kohdassa ”analyysiä tehdessä on otettu huomioon nykytila” mutta ei aivan.)
3. Ehdotus perustuu ilmeisen järkiperäiseen analyysiin (analyysi tarkoittaa tässä samaa kuin tilannearvio tai diagnoosi)
4. Ehdotus ei ole kohderyhmän enemmistön etukäteiskyselyissä ilmaisemien toiveiden tai suosituimpien ratkaisuehdotusten mukainen.
------------------------------------------------
5. Ehdotus sisältää ehdotuksen prosessin/työnjaon/yhteistyön pysyvästä muuttamisesta.
6. Analyysiä tehdessä on otettu huomioon pitkä kehityskulku eli miten nykytilaan on päädytty.
7. Analyysi perustuu tutkimustietoon.
8. Analyysia tehdessä tarkasteltu kehityskulku ulottuu selvästi hyvinvointiyhteiskunnan syntyä edeltävään aikaan eli ainakin 200 vuotta taaksepäin, mieluummin muutama tuhat vuotta taaksepäin.
------------------------------------------------
9. Kohderyhmän enemmistö on eri mieltä analyysin oikeellisuudesta ainakin aluksi.
10. Analyysiä tehdessä on otettu huomioon, miten ehdotuksen toteuttaminen todennäköisesti vaikuttaisi kymmenien vuosien päästä, jos sitä ei ole ehdotettu selvästi määräaikaiseksi toimenpiteeksi.
11. Ehdotus sisältää toimenpide-ehdotuksen, joka on ristiriidassa ainakin yhden vallitsevan, harhaisen, jaetun uskomuksen kanssa
12. Ehdotus sisältää toimenpide-ehdotuksen, joka aiheuttaa suuressa osassa asianosaisissa tunneperäistä vastustusta, koska se näyttää lyhyellä tähtäimellä heidän etujensa vastaiselta. -----------------------------------------
13. Ehdotus ei sisällä korjauskeinona toivetta tai suositusta asenteen tai asenteiden muuttamiseksi (koska ovat erityisen tehottomia).
14. Ehdotuksen ajajilla on esittää harkittavaksi ainakin muutama muu, mutta heikkotehoisempi vaihtoehto.
15. Analyysiä tehdessä on tunnistettu yksi tai useampi jaettu mutta harhainen uskomus, joka estää enemmistöä näkemästä järkiperäistä analyysiä
16. Analyysiä tehdessä on tunnistettu myös vaihtoehtoisia, virheellisiä, selvästi lyhyempien kehityskulkujen tarkasteluun tai täysin erilaiseen lähestymistapaan perustuvia analyysejä. -----------------------------------
17. Ehdotus ei sisällä pysyvää kustannusten lisäystä yhteiskunnan maksettavaksi
18. Mahdollinen lisäkustannus on esitetty selkeästi, esim. vuositason kustannuksena
19. Ehdotuksen ajajilla on esittää keinoja, joilla voidaan vaikeuttaa ongelmaa entisestään (tämä ja pari edellistä testaavat myös, että onko asiaa pohdittu tarpeeksi syvällisesti) -------------------------------------
20. Ehdotuksen ajajilla on esittää myös keino tai keinoja, joilla voidaan tilapäisesti lievittää ratkaistavaa ongelmaa, mutta ei rajoittaa tai ratkaista sitä pysyvästi (resurssit eivät välttämättä edes riitä heti pysyvään ratkaisuun).
21. Analyysiä tehdessä on otettu huomioon nykytila. --------------------------------------
22. Ehdotus tuottaa säästöjä yhteiskunnalle.
23. Ehdotus tuottaa säästöjä kotitalouksille.
24. Analyysiä tehdessä on otettu huomioon, miten ja millä teholla mahdolliset ehdotuksen kaltaiset toimenpiteet ovat vaikuttaneet aikaisemmin.

Käyttäjän timotlampinen kuva
Timo Lampinen

Kiitos kommentista!

Hyvin mahdollista että tuollaista vastaavuutta on. Näennäisesti hyvinkin erilaisilla asioilla voi olla kiinnostavia yhteyksiä tai samankaltaisuuksia. Pohjimmiltaanhan on kyse luonnon ilmiöistä.

Katselen ja kypsettelen. Joka tapauksessa selvää että jos listasta tulee uusia versioita, niin on tehtävä parannuksia. Laitoin nämä nyt listalla olevat aivan selkäydintuntumalla sen mukaan mitä oma kokemuspohja tarjosi, en esim. kiinnittänyt huomiota tärkeysjärjestykseen. Ainoa karkea jaotteluyritys oli kronologisuus eli kehittämisprojektin suunnassa, joka näkyy erityisesti että analyysijutut ovat alkupuolella. Todellisuudessahan analyysi voi ja joskus oikeasti elääkin vielä kun ollaan jo korjaustoimenpiteiden vaiheissa.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Yksi keskeinen kysymys on se, kenen tai keiden pitäisi tuo tarkistuslista käydä läpi?

Riittääkö se, että valistunut etujoukko, joka ajaa kansan suuren enemmistön etua, vakuuttuu siitä, että heidän ajamansa politiikka todellakin ajaa kansan suuren enemmistön etua (ja että kansan suuri enemmistö voidaan saada ymmärtämään tämä tulevien vuosien tai vuosikymmenien aikana sitten kun on ensin saatu tiedotusvalta omaan käyttöön ja voidaan alkaa valistaa kansaa)?

Vai pitääkö kansan suuren enemmistön käydä tuo tsekkauslista läpi ennen kuin uudistuksia voidaan laittaa toimeen? (Voitaisiinko tällä ehdolla koskaan toteuttaa mitään uudistuksia?)

Käyttäjän timotlampinen kuva
Timo Lampinen

Kiitos kommentista ja kysymyksistä.

Oman roolini näen vain ehdottajana/valistuksen virittäjänä hieman tuossa lähes naapurissa syntyneen Juteinin laulun sanojen mukaisesti, en voi määrätä tässä asiassa ketään.

Jos on kyse asiasta jossa päätösvalta on esim eduskunnalla, niin siellä listaa voisi hyödyntää, järkevintä tietenkin olisi että virkamiehet ja tutkijat jotka ek:n päätösprosessia valmistelevat tai neuvovat, olisivat myös listan hyödyntäjiä.

Toisaalta listaa voivat käyttää kaikki jotka haluavat edistää parempia päätöksiä/linjauksia. Siis parannusten ideoijat, ehdottajat, toimittajat, kriittiset arvioijat.

Luulenpa että enemmistö ihmisistä ei ole kovin kiinnostunut eikä halukas perehtymään tällaisiin jonkin verran perehtymistä vaativiin asioihin ja kun on muitakin kiireitä monilla, eikä siitä voi ketään kovin paljon moittia.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Luulenpa että enemmistö ihmisistä ei ole kovin kiinnostunut eikä halukas perehtymään tällaisiin jonkin verran perehtymistä vaativiin asioihin ja kun on muitakin kiireitä monilla, eikä siitä voi ketään kovin paljon moittia."

Niin luulen minäkin. Ja silloin kysymykseksi tulee: "Pitäisikö vähemmistön päättää asioista vai pitäisikö asioista päättäminen jättää kokonaan tekemättä?"

Toimituksen poiminnat