Kari Enqvistin “lähetyskäsky” järkiperäisyyden edistämiseksi koskee kaikkia
“Siksi kehotan tutkijoita: vyöttäkää kupeenne, ottakaa sauvanne ja lähtekää julkisuuteen. Menkää ja tehkää poliitikot ja kaikki kansa opetuslapsiksenne. Kastakaa heitä järkiperäisen ajattelun nimeen ja opettakaa heille kriittisyyttä.”
(Kari Enqvist 9.4.2019/Yle.fi)
Kari Enqvistin kolumni Yle:n sivuilla on osuva ja ajankohtainen. Perustavin vaje tämän hetken Suomessa ja yleensä maapallolla koskee totisesti järkiperäistä, kriittistä ajattelua ja keskustelua ongelmista sekä kehittämistarpeista.
Historia opettaa että kaikkia merkittäviä profeettoja aletaan hyvin pian tulkita. Seuraavassa on muutamia omia tulkintojani ja lisäyksiä Enqvistin “lähetyskäskyyn”.
Enqvist tarkoittaa mielestäni järkiperäisellä ajattelulla nimenomaan modernin tieteen mukaista ajattelua, ei sen esikopernikaalisia versioita, joita käytetään edelleen kiusallisen yleisesti monien ei-luonnontieteiden piirissä ja jotka eivät pidä kokeita ja käytäntöä tärkeinä vaan painottavat ilman apuvälineitä, kvantitatiivista vertailua, järkiperäistä päättelyä, abstraktioita ja matematiikkaa tehtävää "fundeerailua". Enqvist on arvioni mukaan joutunut jättämään tämän täsmennyksen pois ettei tulisi liian pitkä kirjoitus. Asian kirkastamiseksi vielä toinen sitaatti:
“Moderni tiede ei ole syntynyt empiiristen havaintojen yleistämisestä, vaan abstraktioihin kykenevän analyysin pohjalta. Tällainen analyysi kykenee hylkäämään arkiajattelun, aistihavainnot ja välittömän kokemuksen.”
(Paolo Rossi: Modernin tieteen synty Euroopassa, s 29.)
On hyvä muistaa, että esimerkiksi nykyinen aineellinen hyvinvointi, kehittynyt lääketiede sekä oikeusvaltio ovat nimenomaan modernin tieteen tuotoksia. Ne perustuvat siihen,että kyetään luopumaan uskosta välittömään kokemukseen tai intuitioon, jos kriittinen ja huolellinen tarkastelu sellaiseen päätelmään johtaa. Tästä hyvä ja kaikille tuttu esimerkki on, että tiedämme ja uskomme että maa kiertää aurinkoa eikä päinvastoin, vaikka arkinen kokemuksemme kertoo päinvastaista.
Päätoimisilla tutkijoilla on varmaankin erityinen vastuu kriittisen ajattelun edistämisessä ja esimerkin näyttämisessä. Vastuu ja velvoite tällaiseen on silti meillä kaikilla muillakin.
Erityisen iso vastuu on tietenkin kaikenlaisilla opettajilla (lastentarhanopettajat erityisen tärkeitä, koska kriittinen ajattelu ja hyvät tavat kuuluvat samaan pakettiin) ja toimittajilla.
Vastuu on kuitenkin myös kaikilla kansakoulun tai peruskoulun läpäisseillä sekä jokaisella muuten vain, sillä kyky kriittiseen ajatteluun on yksi lajimme välttämättömistä menestystekijöistä.
Kaikissa ammateissa ja tehtävissä voi kaiken lisäksi hyödyntää modernin tieteen menetelmiä. Itse asiassa hyvin iso osa soveltaa modernin tieteen lähestymistapaa menestyksellisesti työhönsä tai muuhun toimintaansa jo nyt, vaikka ei asiaa selkeästi itse tiedosta.
Modernin tieteen mukainen ajattelu voi ja saa olla myös hauskaa. Lisäksi on hyvä muistaa, että tiede on niin tärkeä asia että sitä ei saa eikä voi jättää vain totisille tutkijoille, kuten Anto Leikola on nasevasti todennut.
Hyvää kirjallisuutta moderniin tieteeseen perustuvan lähestymistavan tueksi ja innoitukseksi on paljon tarjolla.
Hyvään alkuun pääsee esimerkiksi lukemalla Anto Leikolan esseekirjoja, kuten Naurun biologiaa ja Kätilösammakon arvoitus, Kari Enqvistin lukuisia populaarikirjoja tai Esko Valtaojan populaarikirjoja..
**
PS Huomaan nyt edellä olevan kirjoittamisen jälkeen, että jossain määrin pyrin (tahtomattani) kiilaamaan profeetan sanojen selittäjänä Paavalin tai Lutherin paikalle.
Tämä hymiöön oikeuttava havainto avautunee kaikille, jotka tuntevat edes pääpiirteet kristinuskon ja sen muutamien isojen reformaatiovaiheiden historiasta. Enqvist hallitsee aihepiirin niin hyvin että hän sopisi tietojensa puolesta arkkipiispaksi, taipumus uskonnolliseen uskomiseen taitaa tosin puuttua. Joka tapauksessa hän tuntee teologiaa paljon paremmin kuin fysiikasta gradunsa tehnyt pitkäaikainen 1800-luvun arkkipiispa Edvard Bergenheim tunsi teologiaa.
Viimeksi mainittu tieto perustuu professori Kyllikki Tiensuun erinomaiseen väitöskirjaan Bergenheimistä (Tiensuu Kyllikki: Edvard Bergenheim – toiminta koulumiehenä ja arkkipiispana vuoteen 1863. Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1985.) Teologisen tiedekunnan piirissä tehdään oikein hyvää, pätevää ja kiinnostavaa tiedettä, se on myönnettävä myös uskonasioista toista mieltä olevien.
Moderni tiede on ilman muuta OK ja ihmiskunnan hyväksi, mutta siitä huolimatta yliopistoväen pitää olla jatkuvasti varuillaan. Myös yliopistomaailmassa esiintyy dogmaattisuutta, politikointia ja ”oikeat/väärät” mielipiteet…
On ollut liian paljon esimerkkejä siitä, ettei akateeminen maailma omassa piirissään hyväksynyt rohkeata ja kriittistä väittelyä, mikä on tieteen perusedellytys. Jokainen, tuollainen tapaus on surullinen ja liikaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos kommentista.
Olet aivan oikeassa. Tieteenhistoria on lähes tupatenntäynnä tuollaista ilmiötä, mistä puhut. Esimerkkejä löytyy ainakin kymmenittäin tai todennäköisesti sadoittain tai peräti tuhansittain. Ihmisiähän päätoimiset tutkijat ovat ja fundamentalistisesta uskosta esim eetteriin (Einsteinin aikalaiset esim Kelvin) tai valon rajattomaan nopeuteen (Cassini vs Römer) on vaikka kuinka.Sven Pääbo esim valitteli että edes nobeltason tutkija ei tahdo saada asiallista vastetta eli edes kommentteja uusille ideoilleen. Max Planck sanoikin että tiede uudistuu loppujen lopuksi vasta hautajaisten kautta tmv. Joka tapauksessa tiede on kuitekin paras tiedossa oleva työkalu tiedon jalostamiseen, koska aina lopulta kuitenkin parempi tieto voittaa, toisin kuin pohjimmiltaan fundamentaalisia työkaluja/uskomuksia sovellettaessa.
Ilmoita asiaton viesti
Paasikivi puolesta opetti Kekkoselle päinvastaista jotenkin tähän tyyliin:
– Kyllä sinulla saa ajatuksisia ja mielipiteitä olla mutta tarvitseeko sinun levitellä niitä kaikkialle julkisuuteen.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos hyvästä kommentista.Paasikivellä oli paljon viisaitakin sutkauksia, mutta tuossa hän erehtyi karkeasti, jos tarkoitti yhteiskunnan kehittämistä eikä jotain diplomatian kiekuraa. Modernin tieteen yksi välttämätön perustekijä on julkisuus ja julkinen arviointimahdollisuus.
Ilmoita asiaton viesti
Meille asioista ja ilmiöistä kiinnostuneille maallikoille myös tieteen kansanomaistajat ovat mieluisa ilmiö.
Ajattelen esim. juuri Enqvistiä, Niiniluotoa, Valtaojaa, Keskisarjaa, Ylikangasta ja vastaavia.
Uskonnottomana on erityisen hauskaa seurata kun uskovaiset yrittävät joskus haastaa raamatun tutuuksilla tutkijat ja tieteen tekijät.
– Myös ”eri kulmista” historiaa ja tapahtumia tarkastelevat sotahistorioitsijat ottavat usein herkullisesti yhteen.
– Viimeksi suomalaisten vierassoturien, eli SS-miesten tekemisistä ja tekemättä jättämisistä Hitlerin joukoissa.
Kouluissakin varmaan opettajille on joskus haasteellista avata avoimesti kulloinkin viimeisintä tutkimustietoa.
Rajun ja laajan ilmastontorjuntakritiikin kohdalla on tullut mieleeni, että miten ratkaistaan, jos vanhemmat ovat kriittikoita ja opettajat puhuvat ilmastonmuutoksen kehityksestä ja muutoksen torjunnan tärkeydestä?
– Vähän sama tilanne jos vanhemmat vakuutelevat jumalan luoneen maailman kuudessa päivässä ja opettajat opettavat Darvinin evoluutioteoriaa…?
Ilmoita asiaton viesti
Siksi esimerkiksi ne ilmastonmuutoksen intohimoisesti kiistävät insinöörit, jotka viivoittimella mittailevat Kemijärven lämpötilakäyriä, katsovat metsän sijasta puita. Puut eli faktat huojuvat tuulessa, mutta niiden muodostama kokonaisuus pysyy.” Höpsistä pussiin nyt. Tuskin näistäkään ”insinööreistä” kovin moni kieltää sitä, että ilmasto on kieltämättä hieman lämmennyt viime aikoina. Yleisesti ottaen he kiistävät ne ennustukset, jotka numeerisilla ilmastomalleilla on tehty… ja joihin uhkakuvaprojektiot perustuvat. Nämä insinöörit, jos niin halutaan sanoa, ovat usein numeerisen mallinnuksen asiantuntijoita, ja he parhaiten tietävät numeeristen mallien yleiset puutteet ja ongelmat. He eivät mallintaisi Navier-Stokesin yhtälöistä lähtien edes lentokonetta kokeilematta sitä tuulitunnelissa — entäpä sitten, kun samoja yhtälöitä sitä rajumpine likimääräistyksineen sovelletaan kokonaisen planeetan pitkän aikavälin kehitykseen? Ongelma on nimenomaan siinä, että ilmastotutkimuksen nimissä esitetyt (sinänsä epäsuorat) väitteet numeeristen mallien suorituskyvystä ovat poissa skaalasta verrattuna muihin eksaktimpeihin tieteen ja tekniikan aloihin. Tulokset tulee tarkistaa ja numeeriset mallit validoida. Valitettavasti planeetan ilmaston tapauksessa mallivalidaatio ei ole mahdollisuus, ja toistokokeita ei voi tehdä. Ainoa tapa liittää väitteet reaaliteetteihin on yrittää löytää viitettä menneisyydestä, jossa tiedämme planeetan lämpötilan ja hiilidioksidipitoisuuden…
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos kommentasi.
Joudun valitettavasti olemaan mielestäni hyvinkin perustellusti sitä mieltä että ne jotka kieltävät ilmastonmuutoksen ja sen vakavat näkymät ovat jonkin sortin fundamentalisteja ja toimivat vastaavalla tavalla kuin ne jotka kiistävät maan pallonmuotoisuuden tai että heidän oikea kätensä on ulkoisen todellisuuden/tieteellisen lähestymistavan mukaan heidän oikea kätensä. Kannattaa testata tuota jälkimmäistä hypoteesia esim lyömällä oikein jämäkästi nyrkillä kiviseinään, se voi auttaa erottamaan ulkoisen todellisuuden oman mielen tuottamista perustelemattomista uskomuksista.
Ilmoita asiaton viesti
Ubsis…
”Nihil in verbis, omnia probate”
”Älä luota pelkkään puheeseen, testaa kaikkea”…
”Luulin, että tiede ei ole mielipiteitä tai uskomuksia”…
”Mitä ovat ne, jotka kritiikittömästi hyväksyvät numeerisilla malleilla tehtyjä
ennustuksia kaoottisessa ympäristössä”…
”Enustuksia, joista yksikään ei ole pitänyt paikkaansa”…
”Kutsuisin näitä ”uskon veljiä” kritiikittömiksi idiooteiksi”…
Ilmoita asiaton viesti
”Nihil in verbis, omnia probate”… Älä luota pelkkään puheeseen, testaa kaikkea”…
”Ja minä kun luulin, että tiede ei ole mielipiteitä tai uskomuksia”…
”Mitä ovat ne, jotka kritiikittömästi hyväksyvät numeerisilla malleilla tehtyjä ennustuksia kaoottisessa ympäristössä”…
”Enustuksia, joista yksikään ei ole pitänyt paikkaansa”…
”Kutsuisin näitä ”uskon veljiä” kritiikittömiksi idiooteiksi”…
Ilmoita asiaton viesti
Parin viikon takaa Neil deGrasse Tysonin peräänkuulutus tieteen muistamisesta Ameriikoissa, jossa sen merkitys myös on välillä hieman vaakalaudalla.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos kommentista. Ongelma on tosiaan globaali. Jenkeissä tosin suuri osa fiksuistakaan tutkijoista ei taida osata analysoida etenkään yhteiskunnallisia ilmiöitä laaja-alaisemmin. Esim. yhteiskuntatieteilijät näyttävät myötäilevän fundamentalisteja luokittemalla nämä virheellisesti konservatiiveiksi tai äärikonservatiiveiksi, vaikka ns oikeat konservatiivit ovat suurelta osin väkeä jotka tunnustavat tieteen tulokset eivätkä jumitu omaan uskomukseensa. Tämä sitten johta siihen että tieteellinen tietokin luokitellaan fundamentalistien tahaolta jopa menestykskkäästi jonkin sortin liberaaliksi kommunismiksi.
Ilmoita asiaton viesti